mercredi

tänään on vapaapäivä! huomennakin piti olla, mutta pomo soitteli ja kyseli kiinnostusta lisävuoroon, jonka otin mieluusti vastaan! oon tykännyt superpaljon olla tuolla ja jotenkin tää vapaallaolo ei sykähdytäisi yhtään. katellaan koska alkaa soida toinen ääni kellossa, hah.

kävin moikkailemassa isoenoa tänään, joka mainitsi kaapin perukoilla pölyttyvästä "lasten koskeTINpuhelimesta". no, meisi tykästyi siihen ja palasin puhelinta rikkaampana kotiin. lapsi-nimitys sopii tohon kyllä hyvin, on se meinaan niin jumalattoman pieni. mutta miljoonasti parempi, kuin edeltävä vanhukseni. ja samsung ♥

mitä muuta? äidin tekemiä supermaittavia nokkoslettuja, lukuisia selfieitä olgan kanssa, kävelylenkki rannassa, peto on myös ollut irti tämän päivän ajan. okei ketä mä huijaan, koko viikon se on rellestänyt. loistobiisi! 

le bonheur

elämä hymyilee! perjantaina asiat menivät mallilleen ja sain haluamani duunin - ollessani toisen työhaastattelupaikkani pihalla haastatteluaamuna. eihän siinä, päätettyäni puhelun marssin ovista sisään ja totesin, etten taidakaan mitään haastiksia enää tarvita :-D lähtiessäni hortoilemaan kohti lahden keskustaa itkin ja nauroin vuoronperään, olin aivan sanoinkuvaamattoman onnellinen. en olisi ikinä uskonut asioiden järjestyvän näin nopeasti. kaksi viikkoa sitten tulin Suomeen, ja tänään aloitin työt! vieläpä paikassa, johon todella halusin. hullua.

kuva otettu ekan brysselkotini ikkunasta. silloin tällöin nousin jakkaralle tähystämään kattoikkunastani avautuvaa maisemaa. tämä oli varsin yleinen näky: ilta-auringon kajossa loimuava taivas sekä monet, monet lentokoneet. pieni belgiaikävä alkaa hiipiä, yyh.

au secours

mun mahanpohjassa nipistelee inhottavasti. huomisesta tulee jännittävä päivä kolmesta syystä, ja toivon iltaan mennessä näkeväni vilauksen valoisammasta tulevaisuudesta. asxajlkdfnjlvväödscvdg.

voiko jännitykseen kuolla?

ikävästä kihelmöinnistä huolimatta tää päivä on ollut hieno. heräsin työhaastattelukutsuun, kahvittelin teeittelin ystävän kanssa, käväisin kummeilla, iltahepuloin äidin kanssa ja söin superhyvää mansikkakiiviomenasalaattia. viime ajoista poiketen musta tuntuu, että tänään nukahdan hyvillä mielin - jos jännitykseltäni pystyn silmäni sulkemaan. pitäkää mulle peukkuja huomenna jooko!